No nyt eletään jänniä aikoja! Lähtölaskenta elämäni ensimmäisen valmennuksen alkuun on alkanut. Päätyminen tähän pisteeseen juontaa juurensa oikeastaan jo viime syksylle, jolloin omassa salitreenissä alkoi aktiivisempi vaihe. Ravintoa tuli tankattua vähintäänkin kulutuksen mukaan ja punttia säädettyä kovemmalle teholle. Jo alusta saakka tarkoitus oli rakentaa pohjaa syksy ja alkutalvi ja jollakin keinolla hankkitutua ennen kesää ylimääräisestä vararavinnosta eroon. Jossakin vaiheessa kunnianhimoisena tavoitteena oli jopa ottaa henkilökohtainen valmennus keväälle, mutta vajaa työaika ja sosiaalialan huikaiseva palkkatulo realisoi asian todellisen laidan hyvin nopeaan. Halu tehdä homma kunnolla samalla taloudellinen tilanne huomioonottaen johti nettivalmennuksen valitsemiseen. Kovin monia vaihtoehtoja ei tarvinnut katsastaa, kun Bull's All Out valikoitui vaihtoehtojen joukosta.

Tässä eniten kiinnosti viikottain vaihtuvat treeni- ja ruokavaliot, omat ruokavaliot sekä lihaskasvua havitteleville että rasvaa polttaville ja tietysti kovaa treenaaminen!

Noh, oishan se ollu piis of keik, jos se ois ollu vaan "kliks ostoskoriin" ja valmennuksen alkua odottelemaan. Tunnollisena ihmisenä halusin varmistaa tuen valmennukselle myös työkavereiltanikin. Oon siis töissä peruskoulussa erityisryhmässä koulunkäynninohjaajana ja ruokailujen järjestäminen työpäivän aikana on se valmennuksen haastavin osuus. Käytännössä kun meijän työpäivä pitää sisällään vain iltapäivän 10min kahvitauon ja kaikki muut ajat ollaan "lapsissa kiinni". Virallista ruokataukoa ei siis ole, vaan me ohjaajat lounastetaan yhdessä lasten kanssa koulun ruokalassa. Noh, se on sit just sellaista mitä sen voi kuvitellakin olevan. Niistät toisella kädellä yhden nenää, vedät välissä pari haarukallista omaa safkaa, komennat yhtä ja tällä välillä joku on suurinpiirtein jo kerinny aivastaa sun ruokaan.. :D Ja kouluruoan makroista ei tässä yhteydessä tarvinne mainitakaan.. Kaiken voitte päätellä erään päivän broilerikeitosta alla.

Jännä, et kovaa treenaava ei oikein meinaa saada tarvittavia kaloreita ja makroja näillä pöperöillä. Tämän takia oonkin jo pitemmän aikaa täydentäny ateriaani rahkalla heti lounaan jälkeen. 250 grammaa Ehrmania on solahtanu kitusiin raakana suoraan purkista parhaimmillaan parissa minuutissa, kun on ollu kiire. Meijän työhön kuuluu lasten valvominen koko työpäivän ajan. Erkkalapsia kun ovat. Ja tästä syystä halusin ottaa valmennuksen puheeks viime perjantaina, kun meillä oli työnohjaus. En halunnu sellasta tilannetta, jossa mun valinnat ois tarkottanu jonkun työkaverin työpanoksen kasvamista mun ruokailujen takia. Onneks mun työyhteisö on tosi joustava ja mulla on maailman parhaat ja ihanimmat työkaverit, niin ne suhtautu tosi hyvin tähän juttuun. Sovittiin alustavasti, et valvon lasten ruokailua muiden kanssa ja syön lounaan sit sillä ainoalla virallisella tauolla noin klo. 12:30. Aamupäivälle koetan saada ujutettua vähän välipalaa johki väliin, et jaksan sen voimalla sit totuttua myöhäisempään lounaaseen saakka.

Eli valmennuksen aloittamisella on nyt työyhteisön tuki ja samalla tosi moni on ollu kiinnostunu, et mihkä kumman tempaukseen mä taas oon menny oikein sotkeutumaan. :D Saan kuulemma toimia kevään ajan työporukan valkkuna ja kertoa valikoituja tipsejä kohti parempaa kuntoa ja ravitsemusta. Huikeaa. :)

Tuun tässä blogissa purkamaan valmennuksen aikaansaamia fiiliksiä ja samalla muutakin elämää siitä ohesta (jos sellaista kovin paljoa mahtuu olemaan). Joka tapauksessa ootan ens maanantaita jo tosi kovin ja tavoitteet on korkealla. Kesään mennessä pitää tämän tytön olla elämänsä parhaimmassa kunnossa. Ei enempää eikä vähempää.