Huhheijjaa! Minne tää aika oikein häviää? Ihan kuin joku ois painanu pikakelausnapin pohjaan ja se ois jumittanu sinne pysyvästi. Päivät menee hujauksessa ja viikko karkaa toisensa perään kohti kesää. Ihan kummallista. Kerkiää paljon ja tapahtuu paljon, mut silti tultuu sille, et vaikka mitä jää tekemättä, koska vuorokaudesta loppuu tunnit. Nyt otin ja istahdin koneen ääreen pitkästä aikaa. Tai en ois varmaan malttanut nytkään istahtaa, mutta veroilmoitukseen oli pakko tehdä muutoksia ja sen viimeinen palautuspäivämäärä vaan lähenee uhkaavasti. Pyykit on olleet koneessa valmiina jo tunnin varmaan, mutta tässä mää yhä istun napottamassa. Kyllä tää kirjoittaminen aina pyykkihommat voittaa. :D

Mä oon poiminu puhelimeeni kuvia, joita oon ajatellu laittaa tänne blogiin ja niistä varhaisimmat näyttäis olevan vapun seutuvilta! Että nätisti on parin viikon takaista kamaa nyt tulossa, mutta ehkä nää asiat ei siitä mihinkään vanhene. Kuvasin yhtenä aamuna lenkillä ollessani Kuokkalan siltaa, joka näytti häviävän sumuun. Oli tosi kostea ja sumuinen ilma ja näkyvyys oli tosi heikkoa. Hienoa oli silti!

Töissä karkeloitiin vappua ennakkoon jo perjantaina, vaikka virallinen vappu oli vasta sunnuntaina. Ehkä se kävi näin päin paremmin, kuin viettää sitä jälkijättöisesti maanantaina. Lapsetkin ois luultavasti menneet ihan sekaisin heti alkuviikosta, jos ois kemut sinne lykätty. Mäkin kuulkaas oikein "repäisin" ja laitoin töihin pinkin paidan, kun yleensä aina tulee kuljettua mustissa. Heitin myös peruukin päähän ja lainasin työkaverin komeita rillejä hetkeksi  viimeistelemään hehkeän lookkini. ;) Ihan olin itseni näköinen: uskottava koulunkäynninohjaaja!

Vappuviikonloppua ajelin vaihteeksi Tampereelle viettämään. Ja meillähän oli niinkin hurjat suunnitelmat kuin käydä salilla, piipahtaa vapputorilla hulinaa katsomassa ja sunnuntaina tervehtiä Teemun porukoita pitkästä aikaa. Mun auto kaipasi jo kesärenkaita, joiden vaihtaminen oli operaationa samalla reissulla. Mutta ensin piti tietty käydä täydentämässä jääkaappiin viikonlopun ruokavarantoa ja ruokakassimme askeettisuus pisti hiukan huvittamaan. Oli siinä meillä rajut vappueväät!

Ilta oli kuitenkin ihan tosi komea. Hipsittiin kaupasta tultua pikana rantaan katselemaan auringonlaskua.

Dieettiläisillä oli posketkin jo lommoilla. :'D Onneks vähän tasapainotettiin tilannetta sunnuntaina, kun käytiin aamulenkin yhteydessä nappaamassa "aamupalaksi" vapputorilta molemmille metrilakut.

Meijän aamun suunnitelmat kun ei yllättäen taas kerran menneet ihan putkeen.. Oli tarkoitus mennä uimaan Pyynikin uimahalliin, mutta eihän se tietenkään ollut auki. Netissä oli lukenu vielä edellisenä iltana, et se ois auki normaalisti ja seuraavana aamuna meijän lukittua kahvaa rynkytellessä nettiin oli päivittynyt lohduttava ja paljon kertova teksti: "vappu voi vaikuttaa aukioloaikoihin"... Joo-o! Selkee homma! Onneks päivä oli muutenkin tarkoitus ottaa vähän rennommin, koska oltiin menossa tosiaan Teemun porukoille. Teemun äiti halus viettää meijän kanssa "vappupääsiäistä", kun ei pääsiäisenä pystytty syömään mitään sen ruokia valmennuksen takia. Ja koska mä satuin kertomaan, etten oo koskaan syöny pashaa. Ja siinähän riitti äimistelemistä, miten se voi olla mahdollista. :D Eli nyt vappuna tarjolla oli siis linnunpesiä, pashaa ja kakkua. Kyllä maistui. :)

Illaksi ajelin sit kotia Jyväskylään ja uusi viikko starttasi aamulenkillä aurinkoisessa säässä. :) Koko mennyt viikkohan oli aivan loistavaa keliä! Töissäkin aina karattiin pihalle, kun siihen vain tarjoutui mahdollisuus. Ja torstaihan olikin kivasti helatorstai ja vapaapäivä. Aivan huikea keli oli silloinkin! Avattiin Teemun kanssa rantakausi ja lojuttiin Lutakon aaltopuistossa varmaan lähemmäs neljä tuntia.

Ja korkattiin jäätelökesä myös. <3 Oli namia.

Perjantaina ohjelmassa oli JYRMY-yhdistyksen keikkaillan lipunmyyntiä Katseessa ja lauantai kului meillä Lutakon Rockirppiksellä myyntihommissa. Päästiin ystäväni Annin kanssa vähän ylimääräisistä kamoista eroon, kun myytiin niitä siellä poijes. Lauantai oli myös siinä mielessä jännä päivä, et meillä oli ekan kerran dieettiin kuuluva hiilihydraatti-tankkauspäivä. Eli päivän ruokavalio koostui pääasiassa hiilihydraateista, kuten puurosta, hedelmistä, pastasta ja vaaleasta leivästä. Tämän tankkauksen tarkoituksena on täyttää kehon hiilihydraattivarastot ja varmistaa sillä sekä henkinen että fyysinen jaksaminen. Ja hyvään saumaan se tulikin. Oli kiva syödä paljon höttöä ja energisoitua siitä. Ei menny suoletkaan tukkoon tästä päivästä. :D Tää päivä tulee olemaan jatkossa nyt joka viikko, koska muutoin ruokavalio on sen verran vähänenerginen, et treenitehot ei jaksa pysyä kauaa yllä näillä kaloreilla.

Sunnuntaina sit ei valitettavasti päästy äitiä juhlistamaan, kun oltiin Jyväskylässä, eikä yhden päivän takia ois kannattanut savoon saakka lähteä ajelemaan. Jouduin tyytymään vain piirtelemään kortin tällä kertaa.

Soiteltiin me iltasella kuitenkin ja vähän tarinoitiin. Kiva asia oli se. Teemu lähti kotiaan taas maanantaina aamusella ja tätäkin viikkoa ollaan kohta menossa jo puolessa välissä. Että näin! Ja nyt mä lähen vapauttamaan ne pyykit sieltä koneesta ennenkö unohdan ne pian sinne. ;)