Näin sitä on saatu taas työviikko pakettiin. Läksin reilua tuntia tavanomaista aiemmin, kun lapset pääs koulusta jo puol kaks ja mulla on ylitöitä kertyny jo tarpeeks saakka. Sain tähän väliin hyvää blogeiluaikaa ja pakatakin kai vois viikonloppua varten. Lähden viiden jälkeen junalla viikonlopuksi Tampereelle Teemun luokse. Illalla mennään juhlistamaan ystäväni Tiinan kolmekymppisiä. Pykäsin sille eilen illalla pikkuleipäpurkin lahjaksi. :)

20160204_212902~2.jpg

Sain idean purkkiin ennen joulua Kuokkalan S-marketissa käydessäni. Sinne oli hyllyn päätyyn koottu erilaisia purkkeja, jotka oli täytetty pikkuleipätarpeilla. Kyhäsin anopilleni purkin joululahjaksi ja nyt sellaisen minttusuklaa-cookies purkin saa siis ystäväni Tiina. :) Täytyy vielä junamatkan aikana väsätä siihen joku kaunis reseptikortti.

Huomenna osallistun koulunkäynninohjaajien ammatilliseen opintopäivään. Viime keväänä kävin osaamistani täydentämässä Espoon Nuuksiossa kaksipäiväisessä koulutuksessa ja huomenna sivistystaso kohoaa Tampereella Hotelli Scandicissa. Päivä alkaa klo. 9:00 aamukahvilla ja pikkusuolaisella. :D Nyt vielä passaa tarjottavia pupeltaa, kun kohta eloa määrittelee All Out, jonka odotetut ohjeet kolahti Fitfarmin valmennusryhmän sivuille ke-to välisenä yönä. Näytti ihan tosi hyvältä! Suunnitelmana on lähteä dieetille ja noudattaa naisille räätälöityä treeniohjelmaa.

20160204_185420.jpg

Äitille soitin äsken töistä ajellessa ja ihan innoissani sille hökelsin ummet ja lammet valmennuksesta. Ihailtavan kiinnostuneena ja kannustavana se siellä sepustuksiani kuunteli. Kysyin siltä jo varovasti, että tykkääkö se huonoa, jos tullaan käymään joku viikonloppu ja tuodaan omat eväät mukanamme. Ei kuulemma haittaa, koska näkeminen on tärkeintä. <3 Lähdettiin tähän projektiin siis yhdessä poikaystäväni Teemun kanssa. Meillä on ollut jo syksystä saakka WhatsApp- ryhmä nimeltä Kuntokuuri. Siis minulla hänellä ja hyvällä ystävälläni Kirstillä. Siellä ollaan tsempattu toinen toisiamme ja jaettu ruoka- ja treenikuvia. Just eilen Kirstin kanssa juteltiin puhelimessa ja se sanokin, et on ihan loistavaa, et on ollu tää ryhmä ja sen tuoma tuki treenille ja terveellisemmälle ruokavaliolle. Ja sitä samaa tarkoitusta tukee nyt myös All Out-valmennuksessa olevien salainen facebook-ryhmä, jossa tsemppiä sataa ja keskustelu käy kiivaana. On sellainen olo, et ei oo tyhmää kysymystä kysyttäväksi ja aina saa kannustusta, jos jossain kohtaa sellaista kaipaa. :)

Nyt on sit tällä tytöllä kouluruokakiintiökin täyteen syöty. Tänään ruokana oli tortilloja jauheliha-paputäytteellä ja kurkku-tomaattisalaatilla, joka tosin loppu kesken. :-/ Yhden tortillan pupelsin ja kuvakin jäi ottamatta, kun hävisi niin nopeasti parempiin suihin. Mut hei, eilen se vasta olikin päivä! Nimittäin kesäkeittopäivä! Jösses! Osasin odottaa alhaista sukseeta, mutta huhhuh, että monella teki sopan alas saaminen tiukkaa. Kaikki sympatiat heille. Muistan omasta lapsuudestani hyvin sen, kuinka veljeni inhosi kesäkeittoa. Se ei yksinkertaisesti vaan saanu sitä syötyä, eikä se taida kuulua hällä niihin lemppareihin nykyäänkään.. ;)

20160204_111744.jpg

Mulle on aina kesäkeitto maistunu, eikä mulla kyllä muutenkaan oo oikein ollu mitään erityistä inhokkiruokaa. Allergioita kun ei oo, niin sekään ei oo henkisiä tai fyysisiä ruokarajoitteita päässy synnyttämään. Mä "syytän" eli kiitän siitä maalaisia juuriani. Veljeni kanssa syötiin samoja nappuloita lehmien kanssa ja varastettiin äitin ja isän huomion ollessa muualla vasikoille tarkoitettua Startti-maitojuomajauhetta. :D :D :D Hohhoh. Ei ollu paljoo stressiä hygieniatekijöistä tai muistakaan haju- tai makuhaitoista. Ja savolaiset juuret on taanneet ruokavalioon kaikenmaailman kummalliset ruoat, kuten tappaiskeiton (eli mykykeiton), tohrapotun ja tirripaistin. Tosin tota jälkimmäistä ei saanu äitin ohjeiden mukaan sanoa neuvolassa lemppariruoaksi, kun aika rasvaista ja suolaista se oli. :) Mut hyvin on eletty ja kasvettu tavallisilla pöperöillä.

lehmi.jpg

Minä ja hieholaitumen kesäinen asukki (jonka nimeä juuri nyt en muista) joskus "muutama" vuosi takaperin. <3

Maanantaista alkaen sanon siis heipat "normaalille" ruoalle toistaiseksi. Toisaalta se on hirmu iso helpotus myös. Oon jo pitkään kärsiny kouluruoan kökköydestä ja toisaalta miettiny pääni puhki oikeaa ruokamäärää niin makrollisesti kuin kalorillisestikin. Nyt ei tarvii sitä ressata, vaan voi luottaa tekemisen täysin Bullin tietotaidon varaan. Valmentajana Bull saa multa varauksettoman luottamuksen. Ei oo tarvis epäillä tai kyseenalaistaa mitään. Sillä on hyvä mennä ja alati kasvavalla innolla odotan maanantaita. Nyt oikein hyvää viikonloppua ja palataas asiaan viimeistään sunnuntaina sen hetken kunnon, mittojen ja tavoitteiden suhteen. :)