Täällä sitä vuan painetaan kohti Bull's All Out-valmennuksen puoliväliä! Minne kaikki tää aika on oikein karannu? Viis viikkoa on pitäneet sisällään kaiken aikaa tiukkenevia treenejä ja kiristyvää ruokavaliota. Tänä aamuna kurkkasin Fitfarmin sivuilta viime yönä sinne päivittyneet ens viikon ohjeet. Luvassa on kaivattu ja vähän salaa odotettukin lepoviikko. Viikolla kuusi ei siis oo ollenkaan pakollisia salitreenejä. Ainoastaan totutut neljä aamulenkkiä säilyy ohjelmassa ja muutoin viikko pitää sisällään kehotuksen ottaa rennosti, huoltaa kehoa, ruokkia mieltä ja harrastaa korkeintaan hyvin kevyttä palauttavaa liikuntaa. Kaks treeniä on salilla mahdollisuus ohjeiden mukaan tehdä, mutta itse ajattelin ottaa viikon totaalisen salivapaan kannalta. Ens viikon ruokavalio noudattaa lepopäivien ruokavaliota pienin muutoksin. Kolmelle päivälle oli aamupalaksi merkitty puuroa (<3), ateria kolmosella sai käyttää poikkeuksellisesti lohta ja viikonloppuna on mahdollisuus syödä ns. cheat meal, eli vapaavalintainen ateria. Ohjeistuksena oli, et sen ois hyvä pitää sisällään runsaasti hiilihydraatteja, mut muuta ohjeistusta sen toteuttamiselle ei ole. Meinattiin Teemun kanssa kokkailla se sunnuntaina ja mietinnän alla on vielä se, et mitä se tulis pitämään sisällään. :) Aika moni on valmennusporukan facebook-ryhmässä jo kertonukin, et mitä meinaa syödä. Bull itse aikoo vetää sushia ja mä oon osana ateriaa alkanu vakavasti haaveilemaan siitä sesonkiherkustani.. MÄMMISTÄ. :D

Joka tapauksessa viikko tuo kyllä paljon kaivattua palauttelua rääkätylle kropalle. Ja varmaa on myös se, et kuudennen viikon jälkeiset jäljellä olevat kolme viikkoa tullaan taatusti painamaan sata lasissa, joten viikko on hyvä ottaa levon kannalta nyt, kun siihen tarjotaan mahdollisuutta.

Aika moni on kysellyt multa, että mitäs sitten tän valmennusjakson jälkeen tapahtuu. Palaanko entiseen, jatkuuko homma jossakin muodossa vai mitä ihmettä. Eiliseen saakka asia on ollut hämärän peitossa itsellenikin ja oon joutunu antamaan vain eriäviä arvauksia mahdollisesta valmennusjakson jälkeisestä elämästä. Selvää on koko ajan kuitenkin ollut se, et työtä jatketaan edelleen, kun on hyvään alkuun päästy. Vaan se toteuttamistapa on ollut mietinnän alla. Eilen sitten julkistettiin vihdoin kaivattua tietoa valmennuksen jälkeisestä controlling-jaksosta, joka tarjoaa hienon mahdollisuuden saada treeniin ja ruokavalioon asiantuntevaa tukea yli kesän ja aina pitkälle syksyyn saakka. Controlling ois siis 20 viikkoa kestävä ajanjakso, joka pitäis sisällään vähintään joka toinen viikko päivittyvät treeniohjelmat ja ruokavaliot. Jakso jatkuis tämän jälkeen sit tämänhetkisen AO2:n kaltaisella intensiivisemmällä kymmenen viikon All Out 3-jaksolla. Siinäpä vasta ois eloa rytmitetty pitkälle etiäpäin.

Homma on tehty itselle kohtalaisen helpoksi ja halvaksikin vielä. Työtä pääsee jatkamaan aika lailla samalla kaavalla kuin nähänkin asti, mikä tarjoaa avaimet progressiiviseen kehittymiseen. Ja sitähän tässä on haettu. Kesä mennään niin halutessa hiukan rennommasti, mutta silti ruokavalio tuo ryhtiä ja vaihtuvat salitreenit pitävät homman eteenpäin menevänä. Huippua! Tämä paketti kolahtaa kyllä ostoskoriin kuun lopussa, kun on palkkapäivä. :)

Mut muutoin täällä elo rullaa entiseen malliin. Ylipitkiä päiviä oon puurtanu aamulenkkeineen, töiden jälkeisine palavereineen ja treeneineen. Eilen talsin aamulenkin kunnon räntäsateessa.

Ja tänä aamuna oli taas aivan huikean rapsakka ja happirikas ilma talsia. Keli oli parisen astetta pakkasen puolella ja sellainen ihmeellinen sumu leijaili kaiken yllä. Ilmankosteus oli pakkasesta huolimatta kohtalaisen korkea ja se teki ilman hirmu kivaksi reippailla.

Tänään oli töissä jotenkin kuormittava päivä. Eka päivä kuitenkin tällä viikolla, kun pääsin lähtemään ajoissa töistä pois. Olin kaukaa viisas ja kävin prismassa ostamassa perusruokatarpeita ens viikolle. Lähen huomenna töistä suoraan Tampereelle ja on huomattavasti kivempi tulla sunnununtaina kotia, kun jääkaappi ei ammota ihan tyhjyyttään ja sunnuntain iltapala ja alkuviikon evästarpeet löytyy jo valmiina kotoa. Kaupasta kotia päästyä olinkin sit ihan totaalisen poikki. Laitoin ruoat jääkaappiin ja nakkelin pyykkejä koneeseen. Pistin koneen pyörimään ja ajattelin sillä välin ottaa pienet torkut. Kello oli tässä vaiheessa vartin yli neljä. Seuraavan kerran havahduin joskus viiden maissa ja niin kovasti vielä ramaisi, että ajattelin hetkeksi vielä silmäni ummistaa. Ei tarvinne arvailla miten siinä sitten kävi. Heräsin vartin yli kuus kaksi tuntia nukkuneena! Oli aivan jäätävä nälkä ja mielessä nakersi ajatus siitä, että onkohan nää ylipitkät päikkärit nyt sit poissa yöunista.. :-/ Se jää nähtäväksi, mut joka tapauksessa uni tuli tarpeeseen.

Täytyy tähän loppuun vielä vähän hökeltää mun eilisestä salikohtaamisesta. Olin ihan innoissani ja tästä piti heti tuoreeltaan Teemullekin eilen soittaa. :D Olin just saanu viimeisteltyä takareisi-pakara rääkkini ja vaapuin pukkariin. Pukukaappini vieressä pukemassa oli nainen, jonka oon salilla useasti nähnyt aikaisemminkin, mutta juttusilla ei olla koskaan oltu. Nyt sitten siinä sujuvasti alettiin turista kuin oltais aikaisemminkin tarinoitu. :) Oli pakko kysyä siltä, et kisaako se bodylajeissa, kun on mun silmään niin mahdottoman hyvässä kunnossa. Ei kuulemma nyt tänä vuonna kisaa, mut on aikaisemmin kisannut ja niittänyt menestystäkin niissä. Heti pääsin katsomaan muutaman Riitan (nimi selvisi minulle vasta myöhemmin kotona hiukan myyräntyötä tehtyäni) näyttämän kisakuvan ja juteltiin kisaamisesta ja treenaamisesta yleensäkin. Riitta  kyseli kiinnostuneena valmennuksestani, kun kerroin tässä mukana olevani ja kysyi totta kai myös sen, että olenko itse ajatellut joskus kisaavani. Jaiks. Vähän piti kierrellä ja sanoinkin, et on se ajatus joskus päässä käynyt, mutta koska olen vasta alkutaipaleella tavoitteellisen treenaamisen polulla, on ihan liian ennenaikaista miettiä muuta kuin tuloksen takomista ihan omaksi ilokseen. Riitta itse myös valmentaa päivätyönsä ohella ja heitti ajatuksen siemenen minullekin korvan taakse itämään. Lupasi tarkkailla minua treeneissä jatkossa kuulemma. :D Uhkasin laittaa pussin päähän hämäykseksi. xD Anyway, olin tosi innoissani tästä meijän juttutuokiosta ja siitä jäi hirmu hyvä mieli. Riitta vaikutti tosi valovoimaiselta, energiseltä ja fiksulta tyypiltä. Uskallan ehkä joskus vielä nykiä hihasta, jos tarvitsen vinkkejä tai motivaatuota. :)

Paikallisidolini Riitta Mustonen.

Mut paluu maan pinnalle ja arkeen. Se ois kai pakattava ja tiskattava vielä tälle illalle. Viikonloppu kuluu tosiaan Tampereella ja tulevalle viikonlopulle on vielä jäljellä kolme tiukkaa salitreeniä ja yksi aerobinen. Sunnuntaina mennään sit sinne joogaan Jernan kanssa, joten menoa ja meininkiä tulee riittämään tavalliseen tapaan. :) Täytyy raportoida viikonlopun treeneistä ja varsinkin siitä joogakokemuksesta. Sitä odotan innolla.