Heti alkuun täytyy iloita kevään etenemisestä. Yllä oleva kuva on otettu viime viikon perjantaina aamusella, kun lenkkiä ennen töihin suuntaamista Rantaraitilla taaplasin. Jäät oli lähteneet melkein kokonaan ja iltaan mennessä tuuli oli painanut loputkin rannoille ja Jyväsjärven toinen puolikas lainehti vapaana. Muutamia leskenlehtiäkin bongasin, joten kesää kohti ollaan menossa. Kelit tosin heittelee aikamoista tahtia. Hetkessä saattaa kirkas taivas ropsottaa rakeita niskaan ja sit taas keli poutaantua. Kummallista.

Mut se sarjassamme "on ilimoja pielly" ja nyt sit pari sanaa menneestä viikonlopusta. Perjantaina käväisin siis luottohierojani Penan piinapenkissä murjottavana. Olin sinne mennessä ihan varma, et pääsen lepoviikon lopuilla helpolla ja vähillä vääntelemisillä, mut voi jösses, et saattoi immeinen olla väärässä! Se tekikin ihan tosi kipeetä! Erikoista, kun edellisestä salikäynnistäkin oli jo niin pitkä aika. Varsinkin pakarat, selkä ja ojentajat tuntui erityisen pahoille. Hieronta tuli siis taas todella tarpeeseen. Pena vahvisti myös rasvapatjan ohentuneen sitten edellisen käynnin. Jei! :) Kehitystä on tullut siis ulkopuolisenkin silmin.

Meillä oli lepoviikon lopuks tarkoitus ottaa elo "himpun" rennommin ja irrottaa hetkeks tarkasta ruokavaliosta. Kaikki syöty ape kun on viimeiset 11 viikkoa tullu katsottua paperilta, niin tässä kohtaa mieli ja keho kaipas jo pientä breikkiä. Aloitettiin vapaus perjantaina vuokraamalla Filmtownista Huntsman ykkönen ja ostamalla siihen kylkeen uutussipsejä maisteluun. Olin varannu meille lauantaille liput samaisen leffan jatko-osaan, joten ajateltiin kattoa eka osa ensin pohjustuksena. Siinä tosin kävi vanhanaikaisesti, et mä ekan viiden minuutin sisällä äkkiä keksin, et oonhan mä tän ennenkin jo nähny. Tää on mulle hyvin tyypillistä. Mä en useinkaan muista jälkeenpäin näkemiäni leffoja ja saatan ihan äimänä kummastella, et milloin ja missä mä tän oon kattonu, kun vaikuttaa niin kovin tutulle.. :D Noo, ei tullu suurta vahinkoa tämänkään leffan kohdalla ja ihan hyvin se kesti uuden katselukerran.

Lauantai alkoi sit vapaalla aamiaisella. Mulle se tarkoitti isoa kulhollista kaurapuuroa raejuustolla ja mansikoilla. Niiiiin hyvää! :) Kylkeen söin lisäksi vaaleaa leipää juustolla ja metukalla ja jälkkäriks kahvin kanssa pullaa ja suffelia. Tätä pommia saikin sit hetken sulatella ennenkö ilkes lähteä kaupungille bikineitä sovittelemaan.. xD Mulla oli tosiaan meininki hankkia uudet biksut, kun entiset on jo aikansa eläneet, eikä oikein istu enää muuttuneessa kropassa. Käytiin Stadiumilla sovittelemassa ja sieltähän löytyikin sopivat biksut kesää silmälläpitäen. Toivottavasti tulevasta kesästä tulee viime kesää lämpimämpi. Silloin tais jäädä rantapäivät yhden käden sormilla laskettaviin kertoihin, kun aina tuli vettä tai oli muuten vain koleaa. :-/

Biksukaupasta suunnattiin Gazozille perinteisesti hypistelemään heräteostos-mielessä ja sieltähän mukaan tarttui Teemulle huppari (Ylläri ;D) ja mulle hihaton camo-kuosinen toppi. Shoppailun ja leffan väliin jäi sen verran aikaa, et päädyttiin testaamaan Pannukakkutalo, kun siitä oon haaveillu siitä saakka, kun se Jyväskylään tuli. Ja se ei kyllä pettänyt odotuksia. Teemu söi suolaisen pannarin, jossa oli jauhelihaa, salamia, ananasta ja juustoa ja mä otin kahvin kanssa vadelma-valkosuklaa pannarin ja yhden pallon vaniljajätskiä. Oijoijoi. Kyllä oli hyvää ja täyttävää.

Ennen leffaan suuntaamista käytiin vielä vähän käppäilemässä ja sulattelemassa pannareita. Kiivettiin Harjulle ja käytiin siellä näkötornissa, joka on myös ollut asialistalla käydä tsekkaamassa Teemun kanssa ja pitemmän aikaa. Vesilinnan tornista kun näkee kivasti koko Jyväskylän kerralla. Tai näkis selkeällä säällä. Meijän tiirailun aikaan kohtalaisen reipas raekuuro pyyhki yli kaupungin ja peitti alleen hetkeksi ison osan näkymistä. Onneks nää kuurot on niin nopeita liikkeissään, et aurinko jo paisto siinä vaiheessa, kun me alas tornista tultiin.

Leffassa Teemun perinteenä on ollu vetää isoin mahdollinen pönttö poppareita ja mä valikoin leffaevääni Punnitse ja säästä-kaupasta asianmukaisella paneutumisella asiaan.. :)

Mukaan sieltä tarttui pieni pussi suolaisia pähkinöitä ja manteleita ja toinen vähän isompi sisältönään erilaisia suklaa- ja jogurttipäällysteisiä nöttösiä. Ja kaiken söin. Kuinkas muutenkaan. :D

Tässä kohtaa tarinaa ei varmaan tarvii ihmetellä, mistä jutun otsikko tulee. xD Olo leffan jälkeen oli nimittäin jo kohtalaisen tukkoinen. Kontrasti menneiden viikkojen syöminkien kanssa kun oli melkoinen! Monta viikkoa on tullut vedettyä niukoilla kaloreilla ja puhtailla ruoka-aineilla, niin kaikki tämä rasva, suola, hiilihydraatti ja sokeri tuntui pistävän pakkia vähän tukkoon. Mut koska oltiin varattu jo menneellä viikolla pöytä Gastropub Jalosta, niin myöhän vielä mentiin ja äpöstettiin päivän pääateria kruunaamaan kokonaisuus. :D Possuburgeria ja jälkkäriä, niin kyllä tiesi syöneensä.

Ruoka oli hyvää, mut totuuden nimissä on pakko tunnustaa, et kyllä mä olin kipeä sit illalla! Maha oli kuin täyteen pumpattu rantapallo, johon survottiin vielä lisää ilmaa. :O Ei kiva. Onneks yöuni korjasi asiaa jo aika kivasti ja tietääpähän olla ens kerralla fiksumpi. Jatkossa elo tulee kuitenkin olemaan aikaisempaa hiukan vapaampaa, kun virallinen valmennusjakso on päättynyt. Pääosa ajasta mennään dieetin ruokavalion mukaan, mut tuleviin viikkoihin mahtuu kuitenkin luokkaretkeä, vanhempien luona käyntejä ja kevätkokouksia, joissa on tarkoitus syödä vapaasti, mutta järkevästi. Ei oo mitään mieltä kiristää elämäänsä ihan liian tiukille, kun tavoitteena ei oo kuitenkaan kivuta kisalavalle ihan lähitulevaisuudessa. Ideaali on kuitenkin se, että suurin osa ajasta syödään fiksusti ja sekaan mahtuu ne sattumat, jotka ei kokonaisuutta heilauta suuntaan tahi toiseen. Pysyy pääkin paremmin mukana menossa. :)

Mut ei mulle siis kuitenkaan tullu suolitukosta näistä mätöistä, vaikka hyvää vauhtia olinkin syömässä itseäni sitä kohti. :D Käytiin eilen starttaamassa kakkosviikon treenit yhdessä Kuntomaailmassa ja mä kipsuttelin aamusella lenkille räntäsateessa, kun Teemu lähti ajelemaan kohti Tamperetta. Nyt on hyvä ja virkeä olo ja huomenna salitreenit jatkuu. Nää kaks ekaa viikkoa ohjelmassa on totutusta poiketen "vain" neljä salitreeniä ja tutut viisi aamulenkkiä. Ihan hyvä näin, että saa käynnistellä kroppaansa taas tauon jälkeen ja tehdä suoria sarjoja ilman turhia kikkailuja. Pääsee taas vauhtiin ja mukaan menoon.

Että semmoinen viikonvaihde täällä tällä kertaa. Hyvin poikkeuksellinen, mutta aivan loistava vaihteeksi. Tämä toimi hyvänä muistutuksena siitä, miten iso rooli terveellisellä ruoalla on hyvän olon tuojana ja toisaalta se taas palautti mieleen sen, kuinka tärkeä on välillä heittää vapaalle ja irrottaa tiukasta ajattelumallista edes hetkeksi. Tästä voimaantuneena on hyvä jatkaa fiksulla tiellä tätä viikkoa. Reipasta viikkoa kaikille sinne! :)